Usko tai älä, tätäkin on opetettu! Blogi osa 20
Tam 16. 2010 7115av
Joidenkin kristillistä avioparityötä tekevien tahojen piirissä pidetään miehen ja naisen, lähes kaikkia
eroja esillä - luotuina, ja siten ikäänkuin kiveenhakattuina. Sen innoittamana löytyy pitkiä listoja, taipumuksia ja käyttäy-tymistä kuvaavia asioita, jotka on tyypillisiä miehelle tai naiselle. Nämä ovat kyllä todellisia, roolien, miehen ja naisen välisen rintamalinjan ja juoksuhautojen rakennustarpeita. Pahinta tässä on niiden miesten tai naisten itsetunnon mureneminen, jotka kokevat olevansa erilaisia, - siis poikkeavia. Kukaan ei halua olla poikkeava. Nämä listat saattavat olla jotain keskimääriä, joka saadaan kun riittävä määrä ihmisiä tarkastellaan. Mutta keskimääräistä ihmistä ei oikeasti ole.
Usko tai älä tätäkin opetetaan !
Seuraavassa, eräiden (Sari Roman-Lagerpetzin toimesta lehdistössäkin esillä olleiden ) avioliittoleirien aineistosta poimittua. Näissä on käsitelty monia alueita, niin huomaavaisuutta miehen ja maisen kannalta, kuin miehen ja naisen erilaisia tarpeita ja sukupuolten erilaisuutta yleensä, sekä avioliittoa laajemminkin. Alla muutamia listoja siitä millaisia itse kunkin pitäisi olla:
Miehen ja naisen viisi perustavinta tarvetta:
miehen:
1. Seksuaalinen täyttymys
2. Seura ja toveruus harrastuksissa ja hengellisessä työssä
3. Hän tarvitsee viehättävän, hyvän näköisen sisäisesti ja ulkoisesti kauniin vaimon
4. Hän tarvitsee rauhaisan paikan, hoidetun kodin.
5. Hän tarvitsee vaimon, joka arvostaa ja ihailee häntä
naisen:
1. Kiintymyksen ja hellyyden saaminen
2. Kohdata keskusteleva mies
3. Että mies olisi rehellinen ja avoin hänelle.
4. Että mies vastaisi perheen taloudellisesta toimeentulosta.
5. Että mies olisi hyvä isä ja perheelleen antautunut
Uros mikä uros!
Näitä tarpeita kutsutaan puolisoiden perustarpeiksi.?? Tosin niitä jonkun verran vesitetään toteamalla . mm …sukupuolierot eivät kaikilla ole niin määrääviä… Lista perustuu tuhansien avioparien haastatteluihin. Lista on tilastollinen todennäköisyys. Haastattelut ja aineisto on kotoisin amerikasta ja perustuu Willard F. Harleyn teokseen ”His Needs, Her Needs” ja tästä aineiston on työstänyt HNMKY. Näistä tarpeista myös todetaan seuraavasti: Miehillä on viisi tarvetta, joita vaimot eivät ymmärrä. Vaimoilla on viisi tarvetta, joita miehet eivät ymmärrä. En käy tässä lävitse näitä kaikkia, mutta jotakin kuitenkin ” Miehen ensimmäiseksi tarpeeksi ja ilmeisesti tärkeimmäksi on katsottu: Seksuaalinen täyttymys. Perusteluissa todetaan hyvin yleinen käsitys miehistä: ”Kaikki mitä mieheni ajattelee, on vain seksi” Itse olen omassa mielessäni tätä vastaan protestoinut. Eihän se näin voi olla. Mehän emme olisi ihmisiä, jos se näin on. Mainitun tarpeiden listan mukaan näin se on. ”Vaimot eivät tajua, että miehellä on pohjaton halu johonkin, ei vain halu, vaan pohjaton tarve johonkin – kaiken lääppimisen takana.” Lisäksi miehistä todetaan, sen lisäksi, että he aina haluavat?, he ovat aina valmiita seksiin. - Kamalaa!!
Olen kyllä elämäni aikana tuntenut miehiä, joiden kohdalla tämä piti paikkansa, - tuntui etteivät he koskaan saaneet tarpeeksi. He olivat uroksia, jotka kohtasivat – naaraita. Itse haluan mieluummin harvoin kuin usein. Toinen seikka mikä myös mietityttää on naisen suhde seksiin. Yhdellä sanalla sitä voisi tulkita passiiviseksi - nainen ei myötäsyntyisesti halua seksiä?! Tästä ko. aineistossa mainitaan mm. näin; Mies opettaa vaimolleen seksin tunteet. Mies on itsesyttyvä – nainen vastaanottava. Nuoria tyttöjä ei aja seksikokeiluihin suuri sisäinen himo, vietti, vaan uteliaisuus, muoti, läheisyyden kaipuu. Mies ei tajua, että hänen on opetettava sukupuolielämä vaimolleen. Se ei ole myötäsyntyisesti naisessa. Tuntuu käsittämättömältä, ettei nainen halua seksiä. En hyväksy tätäkään ajatusta. Miehen itsesyttyvyys varmaan saattaa päteä nuorten miesten elämässä laajastikin, mutta iän ja avioliiton myötä tarvitsemme myös lupaa ja mahdollisuutta olla vastaanottavana puolena. Avioparityön myötä olemme tavanneet valtavan määrän pariskuntia ja hyvin usein olemme kohdanneet miehiä, myös n. 30-40 ikäisiä, jotka ovat puuttuneet juuri tähän asiaan. Heitä ärsyttää kovasti tämä asenne, että mies haluaa aina seksiä ja pystyy siihen. Se ei ole totta – onneksi!
Vain kauniit naiset kelpaavat!
Hän tarvitsee viehättävän, hyvän näköisen…” perustelut hämmästyttivät minua suuresti ja mm. tällainen kohta sieltä löytyi. ”Kosmeettisten leikkausten tarpeellisuus: Rasvaleikkaukset ovat tarpeettomia, koska voit itse vaikuttaa liikakiloihisi. Jos liikunta ja oikea ravinto ei auta muotojen parantelussa, niin voitte yhdessä harkita kirurgisia toimenpiteitä. …Suositeltava kirurginen operaatio voi kohdistua ennenaikaisen ja kohtuuttomien ryppyjen poistamiseen. …Nenää voi joissakin tapauksissa muovailla. Hampaiden oikomisella voidaan muuttaa koko kasvojen ilmettä.” Pöyristyttävää!
Huomaavaisuutta käsittelevässä aineistossa (joita on miehille ja naisille omat) miehille tarkoitetussa kansiossa on myös luettelo perusvelvollisuuksista meille miehille. Koska se ei ole kovin pitkä lainaan sen myös tähän.
Mies:
-
on turvallisuuden aikaansaaja
-
on esikuva kotona
-
informoi vaimoaan
-
tekee oikeita päätöksiä
-
toteuttaa niitä
-
tekee aloitteita
-
delegoi vastuuta ja tehtäviä (yhteistyö)
-
kehittää kommunikaatiotaitojaan
-
antaa tilaa vaimolleen ja hänen kasvulleen.
Myöhemmin puhun käsitteestä solidi, jonka katsotaan parhaiten kuvaavan miehisyyden sisältöä. Kun itse tuota listaa katson alkaa aivan hirvittää. Tulee mieleen Tapio Nousiaisen runo: ”Mies joka ei itkenyt”, joka alkaa …
Astuin vajaan köysi kädessäni.
Mittilöin orren korkeutta.
Valmistelin lähtöä – erään suomalaisen miehen lähtöä.
Oltiin siinä pisteessä, että lähdöksi oli pantava. ……
————
Tämä runon mies on sodanjälkeisen ajan ”sankari”, mutta tämä asetelma ei ole vieras tämän päivän miehillekään. Huku kuin mies!
Mikkeli 16.1.2010 Seuraava osa 1.2.-10 mennessä, nimellä “Mutta animushan…”
Arto
Ps. Kuva yllä alkaa olla tämän vuodenajan todellisuutta, valo lisääntyy ja Lapissa tykkylumiset maisemat ovat upeimmillaan.
Hei Arto,
Tämän blogisi aihe on minulle kovasti tuttu!! Voin ehkä kutsua itseäni varmaankin myös alan asiantuntijaksi - liittyyhän tämä aihe myös väitöskirjaani ja tutkimus-ja opetushommiini yliopistolla.
HNMKY:n eli Namikan kirjoista tutut miehen ja naisen välisten erojen ja sukupuolten erilaisten tarpeiden kuvaukset eivät sinänsä ole mitenkään alkuperäisesti “namikalaisia” vaikka he ovatkin niitä paljon pitäneet yllä ja opettaneet aviopareja elämään niiden mukaisesti.
Namikan sukupuolia koskevan ajattelutavan taustalla on hyvin vanha patriarkaalinen ajattelutapa ja maailmankuva.Sitä on vain muokattu nykykielelle juuri mm. sellaisten amerikkalaisten konservatiivikristillisten evankelikaalisten avioliitto-opettajien kuin vaikkapa Arton mainitseman Harleyn jne. toimesta. Amerikkalaiselle evankelikaalisuudelle on tyypillistä omaksua tieteellistä käsitteistöä - mm. psykologian kieltä - ja tehdä uskonnollisesta ja tieteellisestä käsitteistöstä eräänlainen sekoitus. Ilmeisesti on ymmärretty että nykyihminen luottaa tieteelliseen terminologiaan, tilastollisiin keskimääriin ja tutkimustuloksiin, enemmän kuin siihen että jonkun asia sanotaan olevan “Jumalan tahto” tai “Jumalan luoma”. Nykyihmiseen vaikutetaan ennen kaikkea tieteellisin keinoin. Nykyihmiselle sitten kaupataan erilaisia vanhoja ennakkoluuloja, kuten esim. patriarkaalista ajattelutapaa, siten että ne on puettu “myyvälle” nykyaikaiselle kielelle.
Namikan avioliittokirjoissa mainitut haastattelut, joiden kautta kirjoissa perustellaan esimerkiksi sitä millaisia naiset ja miehet “keskimäärin” ovat ja millaisia heidän perustarpeensa ovat- perustuvat kirjan mukaan “tuhansien” kristillisillä avioliittoleireillä olleiden parien haastatteluihin. Nämä parit ovat usein jo lähtökohtaisesti konservatiivikristillisiesti ajattelevia ihmisiä. Ei ole siis mikään ihme jos näiden ihmisten parissa tehdyissä haastattelututkimksissa saadaan sellaisia tuloksia kuin mitä kirjoissa kerrotaan. Tutkimukset ovat yleensä tehty USA:ssa jossa on paljon konservatiivikristillisiä tutkimuskeskuksia.
Näkemykseni on se, että Namikan ja monien muidenkin vanhoillisten avioliitto-oppaiden keskeinen tarkoitus on ohjata parit elämään onnellista ja harmonista patriarkaalista, miehen johtamaa perhe-elämää sekä kasvattaa myös lapset tässä hengessä. Sisällöiltään Namikan kirjat - ja monet muut samantyyppiset kirjat - ovat nykyään hyvin samanlaisia kuin jo 1800-luvun avioliitto-oppaat. Niissä pyritään parien keskinäiseen kunnioitukseen ja onnelliseen miehen johtamaan perhe-elämään. Vaimoja kehotetaan kunnioittamaan ja arvostamaan miestä perheen päänä. Miehiä kehotetaan olemaan kohteliaita, huomaavaisia ja avuliaita aviovaimojaan kohtaan ja ymmärtämään naisen “heikkoutta” eli tunteellisuutta ja ailahtelevaisuutta.
Jo 1500-luvun länsimaisista, sukupuolta käsittelevistä kirjoituksista, joissa perusteltiin miehen johtoasema sekä perheessä että kaikkialla yhteiskunnassa , löytyy samat perusperiaatteet kuin nykyisistä konservatiivikristillisistä (esim. Namikan) avioliitto-oppaista. Esim. Sir Robert Filmerin (synt. 1588) alan kassikkokirja “Patriarcha” on hyvin “namikalainen”. Kirjan mukaan auktoriteetti on alkuperältää “isän” valtaa. Isän valta tulee viimekädessä Jumalalta, joka on isä. Patriarkaalisuus terminä viittaakin juuri isän, ei niinkään vain miehen auktoriteettiin. Filmerin mukaan ensimmäiset kuninkaat olivat nimenomaan isiä ja valta, auktoriteetti on lähtökohtaisesti “isien kuninkuutta”. Nainen, vaimo, elää miehensä holhouksessa, vähän samaan tapaan kuin lapset. Nainen kuvataan olentona joka olemuksensa perusteella tarvitsee miehen holhousta, suojelua, ohjausta. Toisin sanoen, nainen kuvataan lapsen kaltaisena olentona.
Sekä Sir Robert Filmerin aikoina että nykyään tämän tyyppiset kuvaukset sukupuolten välisistä “luonnollisista” eroista toimivat perusteluna ja oikeutuksena sille miten sukupuolten välinen roolijako, työnjako ja vallan jako suoritetaan. Kyseessä on siis niin sanottu “essentialistinen” ajattelutapa. Essentialismissa on kyse siitä että ensin kerrotaan minkälainen jokin ihmisryhmä (esim naiset, mustat, jotkin etniset vähemmistöt jne.) on “luonnostaan” jonka jälkeen kyseiselle ihmisryhmälle asetetaan velvolisuus & normi olla sellainen kuin minkälainen se luonnostaan on. Tiivistetysti logiikke menee seuraavasti “ole sellainen kuin mikä luonnostasi olet”.
Syy sille miksi naiset on historiallsiesti suljettu pois julkisesta, poliittisesta, tieteellisestä jne. elämästä ja miksi tytöt ohjataan erilaisten naisellisten toimien pariin on ollut (essentialistisesti) se, että “naisen olemus ei ole olla kiinnostunut” ko. aloista. Kuvaukset naisista ovat essentialistisesti muuttuneet normeiksi ja säännöiksi joiden mukaan naisten on täytynyt elää - ollakseen luonnollisia, oikeita, naisellisia naisia.
Kritiikkinä voisi esittää että miten naiset olisivatkaan voineet kehittää tieteellisiä, poliittisia, yhteiskunnallisia jne. taitojaan ja kokemuksiaan jos heitä ei edes päästetty näille aloille?
Esim. Namikan kirjassa todettiin että miehet ovat tieteellisemmin ja teoreettisemmin suuntautuneita kuin naiset. Osoituksena tästä mainittiin se, että “historiallisiesti tiedemiehet ja filosofit ovat olleet miehiä”. Mutta - jos naisia ei edes päästetty yliopistoihin opiekelemaan tasavertaisesti miesten rinnalla kuin vasta 1900-luvulla - kuinka naiset olisivatkaan voineet olla filosofeja?
Naisia ei ole paitsi kulttuuristen stereotypioiden myös lakien ja säädösten voimalla useinkaan päästetty “ei-naisellisille” aloille. Ja sitten kun naisia ei ole ollut näillä aloilla, joille heitä ei ole edes päästetty, on päästy sanomaan että “naiset eivät ole kiinnostuneita/suuntautuneita” ko. aloille.
Entä sitten seksi? Jo vuosisatoja (tuhansia?) on elänyt käsitys siitä että naiset eivät ole juurikaan kiinnostuneita seksistä. Kiinnostavaksi asian tekee myös se, että jo tuhansia vuosia seksuaalissti aktiivisia naisia on halvennettu esim. sellaisilla nimityksillä kuin “huora”, “kyltymätön” jne. Jos naisia koskeva yleisin haukkumasana on “huora” - ja seksuaalisesti aktiivisia naisia, myös naimisissa olevia, on halvennettu esim. kutsumalla heitä “nymfomaaneiksi”, “kyltymättömiksi” jne. - tilanne näyttää olevan se, että naisia rankaistaan jos he ovat kiinnostuneita seksistä.
On myös sanottu että naisen seksuaalinen halu on länsimaisessa kulttuurissa tabu. Sitä se saattaa olla muissakin kulttuureissa. Yksi syy tyttöjen ympärileikkauksille (joissa poistetaan niitä sukupuolielimiä jotka liittyvät seksuaaliseen mielihyvään) Afrikassa on juuri naisten seksuaalisen halun kontrolloiminen. Ympärileikattu nainen on seksuaalisesti uskollinen miehelleen.
Länsimaissa tämä “ympärileikkaus” tehdään esimerkiksi juuri huorittelun avulla. Naisen seksuaalinen liikkumavapaus on länsimaissa perinteisesti ollut huomattavasti pienempi kuin miesten. Naisten on täytynyt esimerkiksi pelätä maineen menetystä enemmän kuin miesten. Hyvä mainen oli naisen tärkeimpiä ominaisuuksia esim. avioliittomarkkinoilla - siinä missä miehen seksuaalisia okeiluja katsottiin läpi sormien tai niitä jopa edellytettiin. Mieheyden yksi perusnormeista on ollut olla seksuaalisesti halukas ja naisen perusnormi on olla haluttavan näköinen (kaunis ja viehättävä) mutta ei halukas. Nämäkään opit eivät tosin ole saaneet alkuaan Namikan kirjoista vaan perustuvat satoja ja tuhansia vuosia vanhaan patriarkaaliseen perinteeseen. Sen mukaan erilaiset nautinnot kuuluvat ennenkaikkea miehelle. Tämä on pitkälti perusteltu miehen “luonnolla”. Naisen rooliin miehen alamaisena, tukijana ja palvelijana ei ole kuulunut oman mielihyvän etsiminen vaan sen tarjoaminen toiselle. Naisen velvollisuus on ollut tehdä miehensä ja lastensa elämä- ei niinkään omansa - mahdollisimman miellyttäväksi. Tähän rooliin on kuulunut olla viehättävän näköinen ja antautua seksiin - mutta ei se että nainen etsisi omaa melihyvää ja mahdollisesti asettaisi seksuaalisia suorituspaineita miehelle.
Se miten naisen “luonnollinen, Jumalan luoma olemus” kuvataan avioliitto-oppaissa tukee (essentialistisesti jälleen) naisen tehtävää. Nainen kuvataan olentona joka on olemuksellisesti suuntautunut tekemään toisten elämä miellyttäväksi, huolehtimaan toisista. Ja koska nainen on olemukseltaan tällainen, tulisi hänen käyttäytyä olemuksensa mukaisesti.