Blogi osa 3

Mitähän se nyt sitten tarkoittaa? Raavas mies tarkoittanee miestä ”raavaimmillaan”. Ehkä ikää, fyysistä kokoa, karvaista rintaa, pelkistettyä seksiä ja testosteronia. Ymmärrän myös, että raavas mies on esim. ruotsalaisen miehen, sellaisena kun me hänet kuvittelemme, vastakohta. Myös toteamukset: ei miehet niin, ei suomalainen mies… tarkoittanevat myös, ettei nyt raavas mies sillä lailla. Vaikka paljon puhutaan naisten haluavan uudenlaista miestä, niin usein näyttää siltä, että naiset, ainakin jossakin iässä, arvostavat nimenomaan raavasta miestä – urosta, ei välttämättä ihmistä. Kuten myöhemmin tulee ilmi, minusta ei ole koskaan saanut, vaikka voissa paistaisi – raavasta miestä. Nuorempana tämä on ollut ehkä elämäni keskeisin kipu.

Kuin mies miehelle!

Pari vuotta sitten luin isänpäivän alla ilmestyneestä Yhteishyvä-lehdestä, äitiysneuvoloissa kokoontuvista isäryhmistä. Tämä toiminta on ilmeisen hyvä, jo siitä syystä, että neuvolat ovat kätilön ja äitien reviiriä. Isät ovat kokeneet olevansa siellä tyhjänpanttina, - ulkopuolisina. Vähän kärjistäen ainoa kysymys siellä isille on, tupakoitteko? En halua tätä toimintaa mitenkään kyseenalaistaa, mutta kyllä tässä yhteydessä käytettyä kieltä, ikään kuin itsestäänselvyyksinä. Kirjoituksen mukaan isäryhmissä puhutaan odotuksesta, synnytyksestä ja isyydestä. Miehen tavoin Kuin mies miehelle. Miehen kieltä

Tässä on vajaalla rivillä kolme hyvin merkittävää asiaa, jotka luetaan ja hyväksytään sellaisenaan. Niin, siellä puhutaan miehen tavoin. Lähes parikymmentä vuotta avioparityötä tehneenä ja lähes jatkuvasti myös kommunikaatio taitojakin käsitelleenä, en pysty selvittämään miten silloin puhutaan, kun se tapahtuu miehen tavoin. Kuin mies miehelle. Kun mies puhuu miehelle, mitä erinomaista tai merkittävästi erilaista siinä on? Itse olen mies, mutta huonoimmin viihdyn niissä porukoissa, joissa on vain miehiä. Se, että puhun miehelle ei saa minua ainakaan avautumaan. Mieluummin asioiden taso on hyvin pinnallinen. Kun puhutaan kommunikaatio-taidoista ei tätä hyvää kommunikaatiota ole jaettu hyväksi miehen kommunikaatioksi ja hyväksi naisen kommunikaatioksi. On vain kommunikaatiotaidot! Mielestäni ei ole myöskään miehen kieltä – siis hyvän kommunikaation kannalta katsottuna. No, mitä sitten miehen kieli voisi olla? Olisiko se jollakin tavoin ”ronskia”, vai mitä se on? Ei se tässä yhteydessä (isäryhmät) voi ainakaan olla puhumista autoista, kalastuksesta, hirvenmetästyksestä yms.,- eihän nämä liity millään tavoin asiaan. Olen kyllä huomannut vetäessäni miesryhmiä, että keskustelu yllä mainituista on helppoa, sitä voidaan käydä hyvin luontevasti, niin saunan lauteilla kuin muuallakin. Kun tällaisissa tilanteissa pitäisi ns. siirtyä asiaan, eli puhumaan jo tavalla tai toisella omaa henkilöä, avioliittoa yms. koskevaa, voi syntyä mykistävä hiljaisuus. Mutta tätä ei saa tulkita, (minun mielestäni) miehelle luonnostaan kuuluvaksi, luoduksi, ominaisuudeksi. Väitän, että kuka tahansa voi kehittyä luontevaksi ja avoimeksi keskustelijaksi. Olen itse siitä hyvä esimerkki. Mies ei ole oppinut, eikä ole ollut sopivaakaan, puhumaan ns. sydämen ääniä. Tässä yhteydessä voimme osoittaa syyttävän sormen siihen suuntaan mitä ”suomalainen mies” saa tehdä tai sanoa.

Jatkuu osalla “Miehen sana - tosimies”, viimeistään 27.7.09

Mikkeli 19.7.-09

Arto Virén